Eero Tenolla!

www.tenojoki.fi | Tutkittua tietoa lohikannoista | Eero Niemelä.

tenojoki.fi alkuun

(Eero Niemelä, tutkija,
RKTL, Oulu)


Eeron sivut alkuun

Kesä 2009

Uutisia Tenolta
- viimeisin 12.08.2008

Jättinaaraan tarina
22.08.2008

Mikä loinen lohen
kiduksissa? (15.08.2008)

Tunnista lohi uudelleenkutijaksi

Kyttyrälohesta

Talvikoiden merkintää keväällä 2007

Kevät 2007 (kuvia)


05.11.2006 Tarinaa saalisilmoituksista ja lohisaaliiden vaihteluista eri vuosina

04.11.2006 Eeron terveisiä: Tenolla syksyllä 2006

08.2004 Tenon vesistön lohikantojen pitkäaikainen vaihtelu


Linkki väitöskirjaan


© Jussi Ojanen

 

 

12.08.2008

Jättinaaraslohi

Heinäkuussa Tenon Sirmasta saatiin vapavälineillä poikkeuksellisen suuri naaraslohi. Pituutta lohella oli 128 cm ja painoa 21.5 kg.
Lohen pystyttiin jo ulkoisten tuntomerkkien perusteella sanoa olevan aiemmin kutenut. Tuntomerkkeinä olivat runsaampi mustien täplien lukumäärä kiduskansissa kuin normaalilla ensimmäistä kertaa kutemaan nousevalla lohella. Lohella oli lisäksi kylkiviivan alapuolella selvästi uudelleenkutijan piiirteisiin sopivat lukuisat pisteet, kun niitä ensimmäistä kertaa kutemaan tulevalla ei ole juuri ollenkaan.
Lohi oli syntynyt vuoden 1995 kudusta ja viettänyt Tenojoessa ensimmäiset neljä vuotta, se oli vaeltanut vuonna 2000 mereen ja viettänyt meressä yhtäjaksoisesti neljä vuotta. Ensimmäinen kutumatka Tenoon tapahtui vuonna 2004 ja vuonna 2005 se palasi mereen talvikkona palatakseen takaisin Tenoon vuonna 2006 ja edelleen talvikkona mereen vuonna 2007.
Vuoden 2007 kuntoutuminen meressä onnistui hyvin ja suomutiedon perusteella meressä viime vuosina olleet suuret sillikannat edesauttoivat nopeaa kuntoutumista. Lohi tuli Tenoon ilmeisesti kesäkuun loppupuolella tai heinäkuun alussa, koska se ei juurikaan ollut tummunut ennen pyydystämistään.

Viime vuosina uudelleenkutijoiden lukumäärät Tenon vesistøstä pyydystetyistä lohista ovat olleet selvästi 1980- ja 1990-lukua suuremmat, mikä osaltaan heijastaa suuremmaksi kasvaneiden lohien parempaa ravintotilannetta.

Vuonna 2008 Tenoon on noussut vuosien 2000 ja 2001 suurempien lohien kudusta syntyneitä ensimmäistä kertaa kutevia lohia ja erityisesti kolme vuotta meressä olleita naaraslohia. Vuonna 2008 elokuussa onkin erityisen tärkeätä suojella näitä naaraslohia ja pyrkiä vapauttamaan ne Tenojoen lohikantojen lisäämiseksi.

RKTL, Tenojoen tutkimusasema, on kiinnostunut suurten naaralohien ja koiraslohien ikä- ja kasvutiedoista. Kalastajat, jotka saavat yli 15 kg painavia naaraslohia ja yli 18 kg painavia koiraslohia saavat tiedot saaliskalansa iästä toimittamalla suomunäytteet, pituuden ja painon tutkimusasemalle.

 Eero Niemelä



07.08.2007

Tenojokisuulle on matkaa 3 kilometriä

Kävin lohenkalastajan luona Tenojoen alaosassa. Verkkosaaliina hän sai meritaimenen ja lohen. Kalat olivat lähes samankokoisia-noin 2.5 kg painavia kummatkin. Lohi oli yhden merivuoden tiddi-koiras ja sukukypsyyden mukaan se olisi kutenut tänä syksynä. Meritaimen oli naaras ja se ei ollut sukukypsä. Tanabrun alapuolella kalastus oli hyvin vähäistä, johtuen siitä, että maanviljelijä-lohenpyytäjät olivat nyt pääsääntöisesti heinänteko töissä. Toisaalta lohenkalastuksen innostus on vähäistä tähän aikaan kalastuskautta Ala-Tenolla, koska uutta lohta tulee jokeen hyvin vähän. Tällöin se panostus joka pyyntiin laitetaan ei ilmeisesti ole kannattavaa. Verkot limottuivat voimakkaasti kolmen-viiden tunnin kuluessa niiden pyyntiin laittamisen jälkeen eivätkä sitten enää pyytäneet. Saaliiksi saatu tiddi-lohi oli syönyt vielä aivan jokisuussa, sillä sen mahalaukusta löytyi lähes sulamatonta tuulenkalaa. Meritaimen oli kalastajan mukaan poikkeuksellisen hyvässä kunnossa-jokisuussa oli ollut ilmeisen hyvä tuulenkalakanta tänäkin kesänä.

 

Meritaimen ja merilohi

 
Missä olivat yhden merivuoden tiddi-lohet vuonna 2007?

 Viime vuonna Utsjoesta vaelsi mereen suhteellisen runsaasti lohen smoltteja ja sen perusteella arvioitiin, että vuonna 2007 edelleen saataisiin keskimääräinen tiddisaalis. Mutta ilmeisesti kävikin toisin ja tiddisaalis tulee jäämään huomattavasti ennakoitua pienemmäksi. Utsjokeen nousevia kutulohia ja sieltä mereen vaeltavia smoltteja on laskettu viimeisen viiden vuoden ajan. Vuonna 2005 Utsjoesta mereen vaelsi tutkimusajan suurin smolttimäärä ja sitä seurasi vuoden 2006 runsas jokeen nouseva yhden merivuoden, tiddien, lukumäärä. Vuoden 2006 smolttimäärä väheni edelliseen vuoteen verrattuna mutta ei kuitenkaan niin merkittävästi, että olisi ennakoitu tiddimäärän selvä romahtaminen. Smoltit vuonna 2006 kohtasivat Barentsin meren samankaltaisissa lämpötilaolosuhteissa kuin edellisinäkin vuosina eikä siis ollut odotettavissa mitään suurta jokeenpalaavan tiddimäärän vähenemistä. Mitä ilmeisimmin nyt on käynyt niin, että ensimmäistä vuotta meressä viettäneet lohet ovat kohdanneet huomattavasti normaalia suurempaa luontaista kuolevuutta. Tämä niinsanottujen postsmolttien luontaisen merikuolevuuden yllättävä lisääntyminen on tämänhetkisen tiedon mukaan koskenut laajaa maantieteellistä aluetta, Keski-Norjasta aina Kuolen niemimaan jokiin asti. Tällä pohjoisella alueella jokeen palaavat tiddimäärät ovat olleet paikoin jopa hätkähdyttävän pieniä.

Meritaimen naaras-ei sukukypsä

Aiemmin on arvioitu , että kahden merivuoden (lohijalka) ja kolmen merivuoden lohien kannat olisivat seuraavan kerran kannanvaihtelun huipussa 2008-2011 välisenä ajanjaksona. Jos edellämainittu vuoden 2006 smolttivuosiluokan lisääntynyt luontainen kuolevuus koskee myös pääuoman kantoja, niin jokeen palaavat lohimäärät tulisivat jäämään paljon odotettua pienemmiksi lähitulevaisuudessa. Eräänä syynä selvästi lisääntyneeseen luóntaiseen kuolevuuteen arvioidaan olevan muutos merilämpötilassa sillä alueella, jossa lohet viettävät ensimmäistä talvea ja kevättä. Tämän lohien ensimmäisen talven kasvualueen arvioidaan olevan Pohjoisella Norjanmerellä, jossa merilämpötilan on ilmoitettu kylmenneen. Merilämpötilan kylmenemisen seurauksena lohen käyttämä ravintoeläinmäärä on todennäköisesti vähentynyt, mikä näkyy pohjoisella alueella olevin yhden merivuoden lohien pienentyneenä kokona. Kahden ja kolmen merivuoden lohet vuonna 2007 ovat olleet Tenossa normaalia lihavempia kertoen eri merialueiden tarjoavan hyvin erilaiset kasvun edellytykset eri ikäisille lohille. Tenonkin olosuhteissa lohenkalastusta tulisi voida säädellä entistä paremmin siten, että otettaisiin huomioon lohikannan odotettavissa oleva kehittyminen ja noudatettaisiin kalastuksessa ns varovaisuusperiaatetta erityisesti niinä vuosina, jolloin kannat ovat heikkenemässä ja heikoimmillaan.

 sivun alkuun


13.07.2007

Tenon pääuomasta on saatu tänä vuonna normaalia enemmän ns ryssänlohia. Ne ovat Tyynenmeren alueella luontaisesti esiintyviä ja niiden oikea nimi on kyttyräselkälohi. Koiraalle muodostuu selkään kyttyrä, josta sen parhaiten erottaa lohesta. Kyseisellä lajilla on myös kieli musta. Kyttyräselkälohta ei voi sekoittaa merinieriään, sillä merinieriän suomu on huomattavan pieni ja sen kyljissä on vaaleita täpliä.

 


26.05.2007

Tenolla tulvan huippu saavutettiin tällä viikolla, viikon puolivälissä. Se oli sellainen rantoja puhdistava ja tervetullut korkea vesi. Kalastus käynnistyi heti sallitun ajan alkaessa alimmalla Tenon osalla. Ensimmäiset lohet ovatkin olleet niitä kolmen merivuoden naaraslohia, joista osa pyrkii vesistön ylimmille ja ehkä myös tärkeimmille poikastuotantoalueille Karas- ja Iesjokeen. Niinsanottuna sivusaaliina on koko Tenon matkalla saatu mereen laskeutuvia meritaimenia. Meritaimenien koko on ollut kilosta reiluun kahteen kiloon. Meritaimen käyttää ravintoa koko sen ajan, kun se talvehtii makeassa vedessä. Eräät kalastajat ovat tutkineet meritaimenten mahalaukun sisältöä ja sieltä on löytynyt mateita ja harjuksia. Saadut meritaimenet ovat olleet lihavia ja muutenkin hyväkuntoisen oloisia-suolen ympärillä oleva runsas rasvakudos kertoo hyvistä talvista olosuhteista. Juuri näihin aikoihin joesta vaeltaa mereen runsaasti viime vuoden kudusta säilyneitä lohia, talvikoita, joiden erottaminen nousulohesta joillekin kalastajille on vaikeaa. On äärettömän tärkeätä, että jokainen talvikko vapautetaan nopeasti takaisin jokeen. Toisaalta kalastaja voi kalastuspaikan valinnalla vaikuttaa siihen, että hän ei saisi talvikoita. Kalastusta tulisikin nyt välttää hiljaa virtaavissa joen rantasuojanteissa. Erityisesti turistikalastuksen alkaessa kesäkuun alussa tulee olla tarkkana saaliskalaa rantautettaessa-talvikko on parasta pyrkiä tunnistamaan ennen koukkausta.

 


apu

 sivun alkuun