Lähestyy jälleen se aika vuodesta, jolloin Tenojoen tutkimusasema (RKTL) ottaa kirjeitse yhteyden osaan Tenon vesistöalueella käyneistä ulkopaikkakuntalaisista kalastajista ja tiedustelee saaliita. Koska kalastajien lukumäärä Tenolla ja Inarijoella vuonna 2006 oli 8000–9000 henkilöä, on saaliita tiedusteltaessa edelleen tyydyttävä otantaan. Vuoden 2006 saalistiedustelu lähetetään aivan lähiviikkoina ja kaikkia sen saaneita pyydetään huolellisesti täyttämään tiedustellut kohdat. On tärkeätä, että tiedustelulomakkeen palauttavat kaikki kalastajat, siis nekin, jotka eivät mitään saalista ole saaneet. Tiedustelulomake pyydetään palauttamaan niin nopeasti kuin mahdollista. Paras tulos saaliiden luotettavuuden kannalta olisi se, että kaikkien kalastajaryhmien kalastajat ilmoittaisivat saaliinsa. Ehkä ja toivottavasti tulevaisuudessa Tenon vesistön matkailukalastajat itse voisivat vaikuttaa siihen, että saalistiedot kerättäisiin jo kalastustapahtuman kuluessa. Näin päästäisiin reaaliaikaiseen saalismäärän seuraamiseen. On useita lohijokia Euroopassa ja Kanadassa, joissa saaliit ilmoitetaan jo saaliiden saantipäivänä. Eräillä alueilla kalastajien on otettava saalislohestaan suomunäyte, josta saatavaa tietoa käytetään mm kalan iän määrittämiseen.

Tenon alueen lohisaalis vaihtelee voimakkaasti vuosien välillä. Tämän ovat monet lohestajat kokeneet 2000 luvulla. Heti 2000-luvun alussa oli erittäin hyvät pienten lohien, tittien, kannat, mitä seurasi lohijalkojen (kaksi merivuotta) ja edelleen lohien (kolme merivuotta) poikkeuksellisen hyvät kannat. Nämä hyvät saaliit johtuivat usean osatekijän yhteisvaikutuksesta. Ensinnäkin mereen vaelsi 1990-luvun lopussa aiempia vuosia selvästi runsaammin vaelluspoikasia (smoltteja), meren olosuhteet olivat hyvät pienentäen luonnollista kuolevuutta ja todennäköisesti Norjan rannikon lohenpyynti oli vähenemässä. Mutta näitä hyviä lohivuosia seurasi vuosina 2004 ja 2005 kantojen ja sitä myötä myös saaliiden aallonpohja. Nyt herääkin kysymys miksi kannat yllättäen heikkenivät ollen pienimmillään tässä 30-vuotisessa seurannassa. Meren olosuhteet ovat olleet edelleen poikkeuksellisen hyvät lohien menestymiselle ja rannikon kalastuksenkin on havaittu vähentyneen. Todennäköisin syy vähiin lohimääriin vuosina 2004-2005 oli siinä, että 1990-luvun puolivälin jälkeisinä muutamina vuosina Tenon vesistöön ei jäänyt riittävää määrää emokaloja. Siis naaraslohien määrät jäivät pieniksi paremman poikasmäärän tuottamiseksi.

Kuvasta (alaosssa tekstiä) voidaan nähdä saaliiden määrien vaihtelut vuoteen 2005 asti. Huolestuttavin on se tieto, että kolmen merivuoden lohien, joista 80% on naaraita, määrät saaliissa ovat tilastollisesti erittäin merkitsevästi vähentyneet. Lisäksi näiden kolmen merivuoden lohien saaliit niinä vuosina, kun kannat ovat olleet heikoimmillaan, ovat edelleen pienentyneet. Vuonna 2005 Tenojoen lohisaaliista puuttuivat ensimmäistä kertaa neljän merivuoden naaraslohet, mikä saattaa olla vain ohitse menevä ilmiö tai sitten merkki huolestuttavimmista asioista.

Vuoden 2006 saaliissa oli tyypillistä suuri määrä yhden merivuoden lohia, jotka olivat syntyneet vuoden 2000 kudusta ja siis ne vaelsivat vuonna 2005 viidentenä jokivuotenaan mereen. Loogista olisi, että vuosina 2007 ja 2008 Tenon saaliissa tulisivat jälleen merkittäviksi lohijalat ja isojen lohien (kolmen merivuoden lohien) määrien pitäisi myös lisääntyä erityisesti vuodesta 2008 eteenpäin. Tenon vesistön poikastiheydet lisääntyivät selvästi 2000-luvun alkupuolella muutamiksi vuosiksi, joten joessa on ollut poikasia lähivuosien saaliiden takaamiseksi. Mutta pidemmällä aikavälillä tulisi kuitenkin toimia siten, että huonoinakin lohivuosina jokeen jää nykyistä enemmän naaraslohia ja erityisesti vesistön yläosiin taataan paremmat kutukannat.

Kuva. Tenojoen vesistön lohisaaliin kappalemääräinen ja painomääräinen vaihtelu

sivun alkuun