Lähestyy
jälleen se aika vuodesta, jolloin Tenojoen tutkimusasema (RKTL)
ottaa kirjeitse yhteyden osaan Tenon vesistöalueella
käyneistä ulkopaikkakuntalaisista kalastajista ja
tiedustelee saaliita. Koska kalastajien lukumäärä
Tenolla ja Inarijoella vuonna 2006 oli 80009000
henkilöä, on saaliita tiedusteltaessa edelleen
tyydyttävä otantaan. Vuoden 2006 saalistiedustelu
lähetetään aivan lähiviikkoina ja kaikkia sen
saaneita pyydetään huolellisesti
täyttämään tiedustellut kohdat. On
tärkeätä, että tiedustelulomakkeen palauttavat
kaikki kalastajat, siis nekin, jotka eivät mitään
saalista ole saaneet. Tiedustelulomake pyydetään
palauttamaan niin nopeasti kuin mahdollista. Paras tulos saaliiden
luotettavuuden kannalta olisi se, että kaikkien kalastajaryhmien
kalastajat ilmoittaisivat saaliinsa. Ehkä ja
toivottavasti tulevaisuudessa Tenon vesistön matkailukalastajat
itse voisivat vaikuttaa siihen, että saalistiedot
kerättäisiin jo kalastustapahtuman kuluessa. Näin
päästäisiin reaaliaikaiseen saalismäärän
seuraamiseen. On useita lohijokia Euroopassa ja Kanadassa, joissa
saaliit ilmoitetaan jo saaliiden saantipäivänä.
Eräillä alueilla kalastajien on otettava saalislohestaan
suomunäyte, josta saatavaa tietoa käytetään mm
kalan iän määrittämiseen.
Tenon alueen
lohisaalis vaihtelee voimakkaasti vuosien välillä.
Tämän ovat monet lohestajat kokeneet 2000 luvulla. Heti
2000-luvun alussa oli erittäin hyvät pienten lohien,
tittien, kannat, mitä seurasi lohijalkojen (kaksi merivuotta) ja
edelleen lohien (kolme merivuotta) poikkeuksellisen hyvät
kannat. Nämä hyvät saaliit johtuivat usean
osatekijän yhteisvaikutuksesta. Ensinnäkin mereen vaelsi
1990-luvun lopussa aiempia vuosia selvästi runsaammin
vaelluspoikasia (smoltteja), meren olosuhteet olivat hyvät
pienentäen luonnollista kuolevuutta ja todennäköisesti
Norjan rannikon lohenpyynti oli vähenemässä. Mutta
näitä hyviä lohivuosia seurasi vuosina 2004 ja 2005
kantojen ja sitä myötä myös saaliiden
aallonpohja. Nyt herääkin kysymys miksi kannat
yllättäen heikkenivät ollen pienimmillään
tässä 30-vuotisessa seurannassa. Meren olosuhteet ovat
olleet edelleen poikkeuksellisen hyvät lohien menestymiselle ja
rannikon kalastuksenkin on havaittu vähentyneen.
Todennäköisin syy vähiin lohimääriin vuosina
2004-2005 oli siinä, että 1990-luvun puolivälin
jälkeisinä muutamina vuosina Tenon vesistöön ei
jäänyt riittävää määrää
emokaloja. Siis naaraslohien määrät jäivät
pieniksi paremman poikasmäärän tuottamiseksi.
Kuvasta
(alaosssa tekstiä) voidaan nähdä saaliiden
määrien vaihtelut vuoteen 2005 asti. Huolestuttavin on se
tieto, että kolmen merivuoden lohien, joista 80% on naaraita,
määrät saaliissa ovat tilastollisesti erittäin
merkitsevästi vähentyneet. Lisäksi näiden kolmen
merivuoden lohien saaliit niinä vuosina, kun kannat ovat olleet
heikoimmillaan, ovat edelleen pienentyneet. Vuonna 2005 Tenojoen
lohisaaliista puuttuivat ensimmäistä kertaa neljän
merivuoden naaraslohet, mikä saattaa olla vain ohitse menevä
ilmiö tai sitten merkki huolestuttavimmista asioista. |
Vuoden 2006
saaliissa oli tyypillistä suuri määrä yhden
merivuoden lohia, jotka olivat syntyneet vuoden 2000 kudusta ja siis
ne vaelsivat vuonna 2005 viidentenä jokivuotenaan mereen.
Loogista olisi, että vuosina 2007 ja 2008 Tenon saaliissa
tulisivat jälleen merkittäviksi lohijalat ja isojen lohien
(kolmen merivuoden lohien) määrien pitäisi myös
lisääntyä erityisesti vuodesta 2008 eteenpäin.
Tenon vesistön poikastiheydet lisääntyivät
selvästi 2000-luvun alkupuolella muutamiksi vuosiksi, joten
joessa on ollut poikasia lähivuosien saaliiden takaamiseksi.
Mutta pidemmällä aikavälillä tulisi kuitenkin
toimia siten, että huonoinakin lohivuosina jokeen jää
nykyistä enemmän naaraslohia ja erityisesti vesistön
yläosiin taataan paremmat kutukannat. |